Faktoja lakosta, neuvotteluista ja työehtosopimusmuutoksesta

Miksi lakko on laiton?

Avaintyönantajat AVAINTA ry toteaa, että sen työehtosopimuksia sovelletaan Arkea Oy:ssä 31.3.2020 eli kuluvan työehtosopimuskauden loppuun saakka. Näin ollen myös työrauhavelvollisuus on voimassa sopimuskauden loppuun saakka. JHL:n ja Jytyn ilmoittama toimenpide kohdistuu voimassaolevan työehtosopimukseen ja erityisesti työnantajan oikeuteen johtaa ja valvoa työtä. Tästä syystä lakko on laiton.
 

Miksi ei ehditty riittävästi varautua?

JHL:n ilmoitus 6.-8.11. työtaistelusta lähetettiin työnantajalle 5.11. klo 15.52. Lakkorajaukset saatiin vasta n. klo 16.00 ja JHL tiukensi niitä vielä entisestään n. klo 23.30. Lisäksi työnantajalle toimitettuja lakkorajauksia ei ollut toimitettu järjestöjen jäsenille. Tällä aikataululla varautuminen lakkoon on ollut erittäin hankalaa.

Ensimmäinen lakkopäivä on osoittanut, että JHL ei ole pitänyt ilmoittamistaan lakkorajoista kiinni ja henkilökunta on esimerkiksi lakon ulkopuolisista kohteista poistunut kesken päivän. JHL täsmensi 6.11. iltapäivällä lakkorajojaan siten, että myös vuorohoitopäiväkodit kuuluvat lakon piiriin.

Järjestäytyminen on jokaisen oikeus

Henkilöstön järjestäytyminen on jokaisen oikeus ja oma asia. Työntekijän ei tarvitse kertoa työnantajalle, mihin liittoon hän on järjestäytynyt ja aikooko vaihtaa liittoa. Sekä työntekijä että työnantaja voi itse päättää järjestäytymisestään. Työehtosopimus on siis työnantajan päätettävissä eikä kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen piiriin.
 

Neuvottelutilanne: JHL on katkaissut neuvottelut

Arkea ryhtyi neuvottelemaan työntekijäjärjestöjen kanssa paikallisesta sopimuksesta 14.10. Järjestöt eivät tuoneet neuvottelupöytään ehdotuksia, joilla olisi ollut riittäviä taloudellisia vaikutuksia yhtiön toimintaan. Työnantaja oli valmis tulemaan vastaan muun muassa vuosilomien ja lisien osalta, mutta se ei järjestöille riittänyt. JHL katkaisi neuvottelut.

Arkea kutsui järjestöt neuvottelupöytään tiistaille 12.11.

Keskeiset muutokset työehtosopimuksen vaihtamisessa
 
Työehtosopimuksen vaihtaminen vaikuttaa vuosilomien kertymiseen ja pituuteen, lomarahan suuruuteen, sairausajan palkkaan, ilta-, yö- ja lauantailisiin sekä palkkarakenteeseen.

  • Peruspalkat säilyvät ja jopa nousevat mikäli uusien työehtosopimuksien palkat ovat korkeammat.

  • Nykyisen työehtosopimuksen mukaan henkilöstöllä on vuosilomia enimmillään seitsemän (7) viikkoa ja kolme (3) päivää. Uusien työehtosopimusten mukaan lomia on pisimmillään viisi (5) viikkoa.
    • Työntekijät voivat pitää lomamääräytymisvuonna 1.4.2019–31.3.2020 nykyisen työehtosopimuksen laskentaperiaatteiden mukaan ansaitsemansa vuosilomapäivät talvilomakauden 30.4.2021 mennessä.
  • Nykyisen työehtosopimuksen mukaan henkilöstölle maksetaan sairauspoissaolon ajalta täyttä palkkaa 60 päivää ja 2/3 palkkaa sitä seuraavien 120 päivän ajalta. Uusissa työehtosopimuksissa palkallinen sairausloma kestää maksimissaan 56 kalenteripäivää.